Onpas ollut puuhaa, niin paljon kaikkea on mahtunut meidän elämään sitten tauon!
Koti on uudistunut, multaan on upotettu siemeniä ja seurattu taimien kasvua, on juhlittu veljen poikaa, omaa poikaa, surtu rakkaan ystävän ikävää elämän tilannetta, itketty rakkaan koira neidon pois nukkumista, ommeltu, levitetty kestoilun ilosanomaa (kuulostaapa tämä ylevältä!), juhlittu äitienpäivää ja pudotettu painoa, lähinnä päästä, rastat saivat lähteä!

Tosiaan pieni herramme täytti vuoden! Uskomatonta, juurihan tuo pieni syntyi! Niin se vaan on uskottava, kovaa vauhtia mies menee ympäriinsä siskonsa perässä.. Vielä tosin neljällä raajalla, kävely onnistuisi mutta Elias on kokenut tämän varmemmaksi tavaksi liikkua. Puhetta tulee jo paljon: äiti, isi, kiitti, moimoi, hauva, vauva, pallo, lamppu, syliin, napa, pappa.. Miten se minun vauva nyt noin?

Yritän pitää esillä kuvia Sinusta kun ihan vauvasena, että muistaisin Sinun olleen sellainen. Kuvissa pysyt pienenä, mutta siinä silmieni alla kasvat ihan silmissä!

Ihanaahan se on että kasvat. Erityisen mieleistä minulle tässä kasvamisessa oli se, että syntymäpäiväsi yönä aloit nukkumaan yöt heräämättä! Elämä muuttui kerralla, äiti ei ole enää niin väsynyt ja kiukkuinen ja Sinäkin muutuit ihan eri lapseksi. Puhetta alkoi tulemaan enemmän ja niin kuin isi asian ilmaisi: tajunnan tasosi laajeni! Sinusta tuli ihan oikeasti syntymäpäiväsi jälkeen iso poika! Sitä sietikin juhlia!!  

Saunan jälkeen maistuu perunamuusi. Sillä on hyvä laittaa tukkakin!

Kävelit yhden päivän.

Se oli kaunis päivä.

Lastenhuoneessa oli kumman hiljaista. Toinen oli väsynyt kesken leikin, oli laittanut itse musiikinkin pois että sai unta.

Traktorilla ajelua serkkupojan 3-vuotis synttäreillä.

Pakettien availua.

Millon ton kakun saa syödä?

Vihdoinkin!!

Lahjoja. Nallen nimi on Moko ja leijona on Tutkimus! (Aikaisemmin oli Lauri, mutta sille tehtiin niin monta vatsa-tutkimusta, että nimi muuttui Tutkimukseksi.)

Lahja äidin tyyliin, kaikkea maan ja taivaan väliltä! Moko-nallen seikkailut oli pakko saada, ikoni kun sisko sai ristiäislahjaksi aikanaan ja samanlainen nukkumatti-päiväpeitto kun Lumilla on, vain erivärisenä. kaivurityynyn toisella puolella on bussin kuva, barbapapa on aina ihana ja hernepussit piti tietysti olla kun veljen poika ja sysv-ystävän tyttö saivat samanlaiset! Ihaninta on, että vain kirjat oli uusia. Kaikki muu on kirpputoreilta haalittua ja kierrätyskankaista ommeltua!

Se oli sitten siinä! Ihanat vanhat kahviastiastot kaivetaan kaapista sitten taas seuraaviin juhliin, ne taitaakin olla minun synttärini.. Juhliminen ottaa aina voimille, mutta kyllä se vaan on mukavaa kun on kaikki rakkaat ympärillä!

VAPPU.

Semmoinenkin oli. Äidillä oli vähän tylsää, mutta lapsilla hauskaa mummilla!

 

ÄITIENPÄIVÄ.

Semmoinenkin tuossa oli... Kävin lasten kanssa tervehtimässä omaa äitiäni, vietiin ruukkuruusu tuomisina.
Iltapäivällä sain sitten hengähtää hetken kun mies vei lapset omalle äidilleen, sinnekin veivät ruusun. Lumi oli myös askarrellut mummille ja mammalle kortit.

Nämä maalasin ikävä kyllä vasta tänään. Huomenna saavat nämä sitten vähän myöhässä.

Yksi pieni väsynyt juhlija löytyi olohuoneen lattialta vierailujen välissä.

 

Nyt on aika laittaa lapset nukkumaan. Yritän saada kodin joskus siihen kuntoon että kehtaan napsia kuvia ja näyttää vähän mitä täällä on tapahtunut. Jos jostain löytäisin vielä vertailukohteeksi kuvia siitä miltä näytti ennen kun vähän innostuin uusimaan.
Otan sitten rastattomasta päästänikin kuvan kunhan saan hennattua ja joku leikkaa tämän vähän parempaan muotoon.